Suomessa jälleen...

Nyt olisi sitten vaihtoaika Pietarissa vietetty. Viimeinen rutistus oli uudenvuoden juhlinta Palatsi aukiolla :) Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, joten alla kuvia. Kokonaisuudessaan vaihtoaika oli onnistunut ja hauskaa oli, pienistä vastoinkäymisistä ja ongelmista huolimatta. Luultavasti tullaan vielä joskus käymään Pietarissa ja kielenopiskelua jatkan ehdottomasti. Kiitos siis kaikille lukijoille ja hyvää uudenvuoden jatkoa. Putinka kiittää ja kuittaa :)

Hyvää Joulua!!!

Hyvää Joulua kaikille!!! Itsekin junassa matkalla viettämään joulua kotiin. Vielä matkaa jäljellä noin 5 tuntia... Eli pääsee heti syömään kinkkua mahan täyteen :)

Novgorod

Sunnuntaina oli vuorossa reissu Novgoridiin. Novgorodi sijaitsee noin 180 km Pietarista etelään ja sen sekoittaa helposti Nizni Novgorodiin, joka sijaitsee noin 300 km Moskovasta itään. Reissuun lähtivät minä, tyttöystäväni, tuutori, hänen poikaystävänsä ja kolme heidän kaveriaan.

Matka alkoi metroasema Prospekt Bolshenikovilta, josta tuurorini yhdessä poikaystävänsä kanssa noutivat meidät henkilöautolla. Sitten matka jatkui pitkin Moskovskovo Shossea kohti Novgorodia. Oli hienoa päästä näkemään ja kokemaan liikennekulttuuria myös Pietarin ulkopuolella. Oikeastaan Suomeen verrattuna ei suuria eroja ollut. Ainoastaan asiat, että rekkoja oli liikkeellä todella paljon enemmän kuin Suomessa ja se että teiden varsilla oli miliisiasemia, pistivät eniten silmään. Myös se että ohituskaistoja oli moottoritien jälkeen tosi usein, pisti meikäläisen silmään. Menomatka oli mielestäni mielenkiintoisempi kuin tulomatka, koska tulomatkalla oli jo pimeää ja loskaa oli joka puolella ja näkyvyys huono.

Samoin myös matkan varrella sijaitsevat kylät olivat mielenkiintoista katsottavaa. Suurin osa taloista oli vanhoja ja näyttivät olevan remontin tarpeessa mutta myös joitain aivan uuden näköisiä taloja oli siellä täällä.

Itse Novgorodissa suuntasimme aluksi "puu/käsityöläismuseoon". Se on ulkoilma museo, jossa on isolla alueella paljon erilaisia puisia vanhoja taloja ja puisia kirkkoja. Talot olivat hyvin pitkälle samanlaisia kuin Suomessakin oli sata vuotta sitten ollut mutta kirkkojen katot erosivat hyvinkin paljon Suomalaisista. Katot olivat tehty päreistä niinkuin Suomessakin mutta erona oli se, että ne olivat sipulin muotoisia. Enpä ole tuollaisiin Suomessa törmännyt. Ylipäätään voi sanoa, että kaikki oli paljon koristeellisempaa kuin Suomessa. Lisäksi museossa joimme kahvilassa "hunajaolutta". Olut oli ihan hyvää ja se lämmitettiin haaleaksi ennen tarjoilua. Kannattaa kokeilla, jos on mahdollisuus!

Museon jälkeen menimme käymään vanhassa Kremlissä, joka sijaitsee Novgorodin keskustan lähettyvillä/keskustassa. Siellä sijaitsee muun muassa ikuinen tuli ja Sofian kirkko. Ikävä kyllä siellä oli myös laajahko rakennustyömaa menossa mikä hiukan sotki paikan tunnelmaa. Täälläkin kävimme kahvilassa ja maistoimme venäläistä juomaa nimeltä "Medovuha". Juoma on mehunkaltaista mutta alkoholia siinä on noin 7 % ja maistuu melkein simalle. Ihan hyvää oli!

Kremlin jälkeen kävimme vielä syömässä paikallisessa kahvilassa, jossa söimme pihviä ja ranskalaisilla sekä makkaraleipää. Voin sanoa, että oli todella maukasta. Lisäksi joimme englannista peräisin olevaa juomaa nimeltä El (Эль). Se on kaljan kaltaista juomaa mutta maistuu vähän kitkerämmälle ja siinä on vahvempi jälkimaku. Tummuusasteita löytyy kolmea erilaista ja me tilasimme vaaleinta ja keskimmäistä lajia. Maistamisen arvoinen juoma. Ikävä kyllä sitä ei vissiin Pietarista saa. Ruokailu ei kyllä ollut hinnalla pilattu sillä kaksi annosta pihvillä ja ranskalaisilla sekä leivällä, kaksi Eliä ja kolme makkaraleipää maksoivat yhteensä vähän yli 400 ruplaa!

Sitten vielä kävimme viereisessä kaupassa ostamassa myös mukaan tuota Eliä ja "hunajaolutta", jonka jälkeen käännettiin nokka takaisin Pietaria kohti. Noin kahden ja puolen tunnin ajomatkan jälkeen olimme takaisin Pietarissa ja jäimme pois Ulitsa Dubenko metroasemalla ja siitä sitten metrolla takaisin kämpälle.

Kokonaisuudessan reissu oli onnistunut. Mikäli menee Pietarista käymään Novgorodissa vain päiväksi kannattaa matkaan lähteä aikaisin aamulla, koska katsottavaa on paljon ja matkoihin kuluu yllättävän paljon aikaa. Pietarista pääsee Novgorodiin myös bussilla ja linja-autolla mutta se vie vielä kauemmin kuin henkilöautolla. Kuulemma myös paluulippu on hyvä varata/ostaa valmiiksi, sillä joskus bussit/linja-autot ovat aivan täynnä. Myöskin setelit kannattaa pieniä Pietarissa pieniksi, sillä meillä oli vaikeuksia pieniä 1000 ruplan seteliä tai ostaa sillä mitään, koska myyjillä ei ollut vaihtorahaa. Vasta viimeisessä ravintolassa se onnistui. Rahat kannattaa myös pitää käteisen muodossa, koska pankkiautomaatteja ei ole yhtä tiheässä kuin Pietarissa.

Alla vielä kuvia reissusta:

Museon parkkinpaikalla oli tori, josta sai matkamuistoja































Museon rakennuksia:





































































Kremliä












































































Kahvilasta ruoka-annoksia

Ja taas tutustuttiin Venäläiseen byrokratiaan

Jeps... Eli maanantain ja tiistain ohjelmassa oli anoa taas viisumi yliopistolta omaan taskuun, jotta päästään jouluksi suomeen ja lisäksi hakea kirjastosta (jota en ole kertaankaan käyttänyt) panttina olevat 700 ruplaa. Tämänhän piti olla aivan helppo homma, kun tästä on kerääntynyt kokemuksia jo parilta edelliseltä kerralta. Eli suunnitelmana oli, että lähdemme 23.12. luentojen jälkeen Suomeen ja palaisimme Venäjälle 27.12 ja lopullisesti taas takaisin Suomeen 7.1.09.

Eli maanantaiksi olin täyttänyt aivan normaalin lomakkeen, jolla viisumin saa itselleen ja johon täytyy saada vaihtareista vastaavan henkilön allekirjoitus. Nimen saaminen onnistui hyvin mutta kun olin menossa viisumitoimistoon, oli siellä tyrmistyttävän pitkä jono odottamassa minua. Silloin päätin, että palataan huomenna asiaan ja hoidan tuon kirjaston asian sitten viisumin hakemisen sijaan. Eli eipä siinä mitään muuta kuin nokialaista toisen eteen ja kirjastoon. Siellä annoin virkailijalle kuitin, jonka sain silloin kun luovutin tuon kyseisen pantin heille. Virkailijan seuraava kysymys oli, että "onko sinulla listaa mukana?" Hetken pöllistyneenä mietin, että mitä listaa ja sitten vieressä oleva vaihtari näytti minulle jotain paperin palasta, jonka minun täytyy noutaa ja mistäpä muualta kuin sieltä VIISUMITOIMISTOSTA!!!! Voi elämän kevät. Silloin päätin lähteä kotiin ja katsoa asiaa uudestaan tiistaina.

Eli tiistaina taas sitten viisutoimistoon. Tällä kertaa jonoa ei ollut kovinkaan paljon ja pääsin aika nopeasti selvittämään asiaani. Selvitin tädille asiani ja suunnitelmani reissujen suhteen. Noh tämäpä ei sitten käynytkään tädille, koska viisumitoimisto on kiinni tammikuun ensimmäisen ja toisen viikon ja näin ollen vissiin rekisteröitymisen kanssa olisi tullut ongelmia (kaikkea en ymmärtänyt, kun tekstiä tuli aikamoisella tempolla). Hetken neuvottelun jälkeen ongelmaan kuitenkin keksittiin lääke ja se oli sellainen, että minun täytyi nyt sitten samalla anoa viisumi itselleni valmiiksi myös 27.12.08-7.1.09 ajalle. Eli taas piti täyttää hakemus, jolla anottiin viisumi itselle ja johon tarvitsi tuon vaihtareista vastaavan allekirjoitus. Eli ei muutakuin lappua täyttämään ja allekirjoitusta hankkimaan.

Samalla otin mukaani myös tuon listan, jota kirjastotäti kyseli edellisenä päivänä. Tuo lista oli mielenkiintoinen, koska siihen tarvitsi yhteensä noin 7 eri henkilön allekirjoitukset (ja käsittääkseni tuo lista oli sitä varten, että he myöntävät viisumin sitten lopullisesti minulle eli käytännössä kun lähdetään vaihdosta pois).

Allekirjoituksien suhteen kävi hyvä tuuri, koska en ole asunut asuntolassa (joita suurin osa allekirjoituksista koski) niin suurimman osan allekirjoituksista pystyi allekirjoittamaan tämä vaihtareista vastaava henkilö, joten ainoastaan kirjastosta tarvitsi hakea 2tai 3 allekirjoitusta. Eli sitten samaisen tädin juttusille kuin edellisenä päivänä. Ja taas sai hakata päätä seinään. Ennenkuin kyseinen täti voi allekirjoittaa lapun ja antaa rahat, täytyi minun hakea allekirjoitus jostain eri huoneesta (taisi olla joku kirjastosta vastaava). Kaiken kukkuraksi hän kirjoitti minulle väärän huoneen numeron mistä allekirjoitus piti hakea, sillä oikea numero olisi ollut 129 mutta hän kirjoitti 120. Tuohonkin kului kivasti aikaa kun selvittelin, että mikä on oikea huone. Noh.. viimein oikea huone löytyi ja siellä oleva nainen alkoi tivaamaan minulta kirjastokorttia. Eihän minulla sitä mukana ollut, enkä kyllä edes tiedä missä se oikeasti on, kun oli niin turha kapistus. Hetken neuvottelun jälkeen hän sitten kuitenkin allekirjoitti lapun ja pääsin takaisin jo tutuksi tulleen kirjastotädin luokse. Hän allekirjoitti lapun jä käski minua odottamaan hetken ja lähti hakemaan rahojani (en kyllä yhtään epäile, että hän olisi hakenut ne sen toisen kirjastotädin luolta :)) Noin kymmenen minuutin päästä hän palasi ja antoi rahat minulle. Sitten pois kävellessäni aloin katsoa, että tässähän on vielä yksi viiva tyhjä. Ajattelin, että enää en kirjastoon palaa asiasta kyselemään vaan kysyn muilta vaihtareilta asiasta. Eli seuraavaksi marssin vaihtareiden asuntolaan kyselemään josko joku tietäisi asiasta jotain. Ja selvisihän se asia sitten lopulta. Vaikki viiva oli tyhjä oli siinä kuitenkin leima ylemmällä viivalla ja se oli sen samaisen kirjastotädin leima, jossa kävin. Onnkesi selvisi vaikka olihan tuossakin hommaa kerrakseen :)

Sitten takaisin viisumitoimistoon listan (jossa oli kasa allekirjoituksia) ja kahden hakemuksen kanssa). Hetken jonottamisen jälkeen pääsin huoneeseen ja täti hetken aikaa katsoi tuota listaa ja totesi, että tästähän puuttui yksi allekirjoitus aivan listan alareunasta:) Hän käski minun mennä viereiseen huoneeseen pyytämään allekirjoitus mutta ovi oli lukossa ja huone pimeä! Noh.. sitten marssin vaihtareista vastaavan toimistoon ja pyysin häntä allekirjoittamaan lapun vielä kerran. Sitten takaisin viisumitoimistoon ja siellä oleva viisumivirkailija päätä pyöritellen hyväksyi lapun :)

Nyt sain siis viisumin kokonaan itselleni ja luulin, että ainoaksi asiaksi jää tuolloin 27. päivä, kun palataan tänne, rekistöityminen yliopistolle. Yllätyin kuitenkin kun viisumitäti oli tehnyt minulle valmiiksi myös rekisteröitymisen tuolle viimeiselle ajanjaksolle venäjälle 27.12.08-7.1.09! En kyllä edes tiennyt, että tuo on mahdollista mutta näemmä on :)

Taas siis vaadittiin hyviä hermoja ja huumorintajua. Lisäksi vahvistui mielessäni sanonta venäjästä, että "mikään ei toimi mutta kaikki järjestyy"

Arvoitus ratkesi

Tänään olimme kaupungilla joululahjaostoksilla ja silmiin otti seikka, että Nevskillä oli huomattava määrä miliisejä ja omoneja (erikoispoliiseja). Tyttöystäväni kanssa mietimme jo, että onko jossain sattunut jotain vakavampaakin. Kuitenkin ihmisiä oli sen verran liikkeellä, joten päädyimme siihen tulokseen, että voimme jatkaa ostosretkeämme ihan rauhallisin mielin.

Nyt sitten illemmalla tuo arvoitus ratkesikin. Eli kyse oli jostain erimielisten marssista eikä sen vakavammasta. Onneksi. Tässä vielä linkki Ilta-Sanomien sivuilla olevaan uutiseen kyseisestä tapahtumasta.

Lisäksi eilen tuli taas muistutus vaarallisesta katoilta tippuvasta lumesta. Aikaisemmin olen nähnyt, kun yhden ihmisen niskaan tippui lunta noin 5 kerroksisen talon katolta ja silloin ei kyseiselle ihmiselle käynyt mitenkään. Eilen näimme aivan kämppämme vieressä sijaitsevalla kadulla, kun ohikulkevan auton päälle tippui katolta lunta ja jäätä niin suurella voimalla, että tuulilasi meni säpäleiksi. Kuskille ei kuitenkaan käynyt mitenkään. Eli näköjään noita miinoja tulee ihan oikeasti varoa täällä :)

Huomenna pitäisi mennä taas anomaan sitten viisumia Suomen matkaa varten koululta, missä sitä pidetään säilössä. Inhottaa jo ajatuskin siitä jonottamisesta :) Samalla pitäisi vaihtovastaavalle viedä yliopistolta syksyllä saatu Letter Of Confirmation (tai jotain sinne päin), joka hänen pitäisi allekirjoittaa, jotta omassa yliopistossa uskotaan, että olen ollut vaihdossa täällä :) Saapi nähdä miten tuo homma hoituu.

Venäjällä taasen

Eli nyt olisi sitten Suomen reissu tehty ja taas asennoitunut tähän Pietarin vilskeeseen. Oikeastaan tänne Pietariin oli ihan mukavakin palata. Jotenkin se tuntui tutulta ja turvalliselta, varsinkin jos vertaa tunnetta siihen kun ensimmäistä kertaa syksyllä tultiin tänne. Ainoa rassaava tekijä tuossa matkustamisessa on nuo junamatkat. Länsi-Suomesta kestää kaikkineen vaihtoineen ja odotuksineen noin 11 tuntia aikaa, kun on Suomen kodin ovelta Pietarin kodin ovella.

Siis maanantai iltana saavuttiin tänne ja heti tiistaina olikin jo tunteja yliopistolla. Ihmeen hyvin tunnit sujuivat vaikka venäjän harjoitteluun olikin tullut yli viikon tauko. Lisäksi pääsin taas heti tutustumaan venäjän byrokratiaan, koska minun piti heti tuntien jälkeen käydä rekisteröimässä itseni yliopiston kirjoihin. Homma onnistui kyllä yli odotusten ja jonottaa ei tarvinnut kuin 10 minuuttia. Valmiin rekisteröintipaperin olisi saanut noutaa eilen mutta päätin hakea sen vasta tänään.

Myös jouluvalot olivat näemmä tulleet Pietarin kaduille. Varsinkin Nevski Prospekt näyttää todella hienolta valoloisteessa. Saas nähdä vieläkö valot lisääntyvät ennen vuodenvaihdetta :)

Eli näin täällä tänään :)

Terveiset sohjolandiasta!!!!!

Nyt se on sitten tullut tännekin, nimittäin talvi. Vielä vähän aikaa sitten sitä mietti, kun tuli vettä taivaan täydeltä ja maa oli lumeton, että tulisipa kohta lunta. No viime yönä sitä sitten näemmä saatiin ja aamulla kaikki näyttikin oikeen kauniilta. Kuitenkin iltapäivällä kaikki tuo kaunis lumi sitten sulikin epämääräiseksi sohjoksi kaduille ja sitten olikin kiva kävellä siellä sohjon seassa.

Ilmeisesti lunta on tullut niin paljon, että kaupungissa on aurauksien kanssa pitänyt todellista kiirettä. Myös liikenteellä on ollut jotain vaikeuksia ja yksi ihminen jopa kuoli myrskyn takia. Tässä linkki uutiseen http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1619138

Että näin täällä. Vielä ensi viikko vietetään täällä Pietarissa ja sitten maanantaina lähdetään viikoksi Suomeen.